Kiusaaminen.
Aiheesta on kirjotettu paljon. Nyt on mun vuoro.
Alotan tän ihan alkuun kysymyksellä sulle ihminen, joka olet kiusannut, arvostellu, haukkunu..
Katoppa itseäs peiliin ja mieti tätä ennen ku suljet illalla silmäs:
Oletko sä täydellinen?
Myönnän, olen arvostellut ihmisiä. Kukapa ei?
Eli en väitä tämän kirjoittajana olevani joku pyhimys.
Ja en ole täydellinen, mulla ei ole varaa haukkua muita. Kenelläkään ei ole.
Mutta minkä takia sitä sitten tapahtuu?
Kai me kaikki tiedetään se tunne kun mulkoillaan, kuiskitaan, levitetään juoruja, jätetään ulkopuolelle.
Me kaikki tiedetään se, miltä tuntuu jäädä yksin.
Miksi sitä tunnetta sitten aiheutetaan muille?
Ihminen on ihmisen pahin vihollinen.
Haluan nostaa pinnalle yhden kotikaupungissani lähiviikkoina sattuneen tapauksen, josta itse en paljoakaan tiedä, mutta jos kuulemani pitävät totta, nii en todellakaan voi sietää sitä.
Nuori tyttö teki itsemurhan, sivutekijänä (en tiedä kuinka merkittävänä) koulukiusaaminen.
Vasta 15-16 -vuotias.
Sanon tän ehkä turhan voimakkaasti, mutta nyt vittu niitä valoja päälle ihmiset.
Mikä siinä on, että pitää kiusata?
En aio säästellä mun sanoja tässä asiassa yhtään.
Kenenkään ei pitäis kiusata ketään. Kukaan ei oo niin täydellinen, että vois toiselle sanoa sen olevan ruma, läski, anorektikko, ällöttävä tai muuta vastaavaa.
Mikä siinä on niin vaikeeta ymmärtää, että me kaikki ihmiset ollaan täysin samanarvosia.
Sinä et ole ihmisenä yhtään sen parempi kun toinen.
Mua on kiusattu, tiedän paljon ihmisiä joita on kiusattu.
Mä tiedän miltä se tuntuu kun kävelet ja sun perääs huudellaan,
kun kävelet ja jotkut mulkoilee sua ja kuiskii. Ei ole kivaa ei.
Älä koskaan tee ihmiselle mitä et haluaisi sulle itelle tehtävän!
Muistakaa aina, ettei koskaan tarvi sietää sitä.
Se ei ole raukkamaista kertoo siitä jollekin, vaikka opettajalle, äidille, terkkarille, mummulle..
Kunhan puhut ja sille tehdään piste.
Näin tän, kun selailin ihmisten blogeja ja erilaisia mielipidepostauksia:
Meri ei siis ole mun tuttu tai kaveri tai mitään, vaan ihan täysin randomi.
Anonyymi 1: Kuvitellaan että sulla on blogi, ellei sulla vielä sellaista ole,
onko/olisiko se jotenkin täydellinen ja paras blogi sitten, vai milläköhän perusteella tämä blogi on surkee? Niinpä, tee sit itse parempi, mut pidä huoli että se on täydellinen, sit voit sanoo noin.
Anonyymi 2: Etpä säkään ihan miltään aikuiselta vaikuta.
Selvä, et pidä Merin kulmakarvoista tai "otsarypyistä", harmi.
Mutta sulla kai on sitten täydelliset kasvot, eikö?
Niin, enpä usko. Kukaan ei ole täydellinen.
Voisin kirjottaa tästä aiheesta koko yön. Mulla riittäis sanottavaa,
mut mä epäilen että te ette jaksa lukee mitään huikeeta romaania, niin lopettelen.
Mut sen verra on sanottava, et kiusaaminen on yks niistä asioista mitkä pistää vihaks.
Oli se sitten nettikiusaamista, henkistä tai fyysistä kiusaamista, SE ON VÄÄRIN.
Kukaan ei ole oikeutettu kiusaamaan toista.
Koskaan ei ole liian myöhäistä puhua siitä.
Ja vanhemmat, jos te luette tätä, nii pitäkää huolta lapsistanne ja kysykää mitä niille kuuluu!
Pitäkää huoli siitä, että niillä on tarvittaessa juuri teidät/sinut ja mistä tahansa voi puhua ja kertoa.
Oon sitä mieltä että kiusaamisesta pitäis puhua enemmän,
ei se lässytys mitään auta kun se asia ei mene sinne kaaliin.
Jos kiusaaminen olis musta kiinni, se paska loppuis tähän.
Se on ihan sama mitä muut sanoo susta, ole mitä olet, sitä sä saat ollakin.
Ja olet hyvä juuri tuollaisena. ♥
.jpg)
